Aika on rakentaa, aika purkaa

Harpoin yli vetisen suon, kiersin hakkuun laitaa ja sukelsin metsän sisään.  Astelin ilta-auringossa kylpevälle kuivalle mäntykankaalle. Linnut lauloivat, koira haukkui ja minä poimin kuivia oksia, asettelin niitä puiden väliin, sommittelin, piirsin oksa oksalta viivojen vapaata rytmiä taivasta ja metsää vasten kunnes en enää yltänyt korkeammalle. Auringon valokin oli kiivennyt jo maasta petäjien latvoihin. Silloin istahdin työn ääreen ja vuoleskelin savuporon…