Kuukausi: Touko 2017

Maa ei ole vain meitä varten

44 runkoa, 300 kuppia värjättyä vettä, veden solinaa ja linnun laulua – siinä installaationi ainekset.

Maa ei ole vain meitä varten -installaationi oli hiljattain esillä Lapin yliopiston galleria Kopiossa.

Lainaan tähän  näyttelytiedotettani:

Vuodesta 2013 lähtien olen etsinyt keinoja yhdistää taiteen tekeminen luontaisiin maastoreissuihini. Retkillä keräämästäni materiaalista olen koostanut erilaisia installaatioita. Näitä projekteja ovat olleet Lähde, Puunhalaajan päiväkirja ja puulusikat. Luonnontieteellistä tarkkuutta jäljitellen olen kartoittanut Rovaniemen seudun lähteitä ja vanhoja puita sekä työstänyt erilaisia tapoja esittää maastossa havaittua ja koettua. Tarkat havainnot ja retkillä koetut elämykset ovat kietoutuneet erottamattomasti toisiinsa.

Maa ei ole vain meitä varten – installaatiossani yhdistelen aiempia teemojani veden kiertokulkuun ja metsiin liittyen. Tutkimuksellisessa mielessä olen ollut pitkään kiinnostunut ympäristön muutoksen kokemisesta ja taiteen mahdollisuuksista kipeidenkin kokemusten käsittelyssä. Lapissa on meneillään esimerkiksi useita kaivoshankkeita, joissa myönteisten ja toiveikkaiden odotusten ohella nousevat pintaan myös monien paikallisten ihmisten huoli elinympäristön rajusta muutoksesta. Miten selvitä tilanteesta, jossa oman identiteetin kannalta keskeinen paikka tuhoutuu tai katoaa lopullisesti?

Puhdistuu vai saastuu? Riippuu siitä, kumpaan suuntaan ajattelee ”puron” virtaavan. Saastumisen teema jäi taka-alalle monien installaatiota kommentoineiden palautteessa. Yksi yliopiston tiedottajista olisi mielellään muuttanut toimistonsa tähän veden solinan ja linnunlaulun täyteiseen metsikköön ja eräs opiskelija olisi halunnut kirjoittaa tilassa graduansa, jos siellä vain olisi ollut penkki.

Installaatiota ideoidessa mielessäni oli Alpo Leopoldin esseessään Maaetiikka (1999) kuvaama energian kiertokulku. Ihmisen tulisi olla vain rivijäsen maaperän, veden, kasvien ja eläinten muodostamassa bioottisessa maayhteisössä. Maa on energian lähde ja ravintoketjut energian kiertokulun kanavia. Kuolema ja hajoaminen palauttavat energiaa maaperään. Leopoldin mukaan maankäytön kysymyksissä olisi ajateltava eettisesti ja esteettisesti oikeita ratkaisuja, jotka säilyttävät bioottisen yhteisön eheyden, vakauden ja kauneuden. Eettisesti kestävä suhde maahan voi rakentua vain maata rakastamalla ja kunnioittamalla.

Vajaassa kolmessa viikossa kahvi voi saada tällaisen kuorrutuksen. Kahvin väri oli kiinnostavan monitulkintainen vahvuudesta riippuen: sen saattoi nähdä myös oluena, simana, valkoviininä, virtsana ja humuspitoisina suovesinä – ja tietenkin myös saastuneena tavalla tai toisella.

Näyttelyni aikana Yle uutisoi Talvivaaran kaivoksen ongelmista seuraavasti: Terrafamen kaivoksen pohjavesiä uhkaa entistä laajempi pilaantuminen – ”Vesien suojapumppaukset vain hätätoimi”

Rovaniemeä lähin kansainvälisen kaivosyhtiön valtaus ja malminetsintä osuu minulle mieleiseen maastoon parikymmentä kilometriä kaupungista lounaaseen. Kyseisellä Natura-verkostoon kuuluvalla alueella on tehty viime vuosina kairauksia Mawson -yhtiön toimesta. Viikko sitten hiihtelin keskellä tuota tienoota sijaitsevalle Palokkaanlammen autiotuvalle ja huomasin kairaajien jäljet jo aivan lähellä kämppää. Mäntyjen kyljet oli revitty rikki kulkuneuvoilla, vaikka vieressä olisi ollut avointa puutonta suota! Kairausreiän vieressä oli puinen paalu ja reiän päällä metallinen kansi. Reiästä tihkui pohjavettä maan pintaan pieneksi noroksi.

Mawsonin malminetsijöiden kulkuneuvon repimiä jälkiä Mustiaapa-Kaattasjärvi Natura-alueella. Lyhyellä matkalla näin useita kolhittuja puita.

 

Mainokset