Sata puulusikkaa nuotiolla

kollaasi 2

Olen mukana näyttelyhankkeessa, jossa esitellään käsityön taitojen soveltamista nykytaiteessa ja arktisessa muotoilussa. Hankkeen toteuttavat Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa Kautokeinon Saamelainen korkeakoulu sekä Bergenin ja Islannin taideakatemiat. Näyttely tulee vuonna 2017 Rovaniemelle Arctic Design -viikolle ja Reykjavikin Pohjoismaiseen taloon. Näyttelyyn liittyy myös kaikille avoimia työpajoja, joissa etsitään uusia yhteistyön muotoja ja välitetään perinnettä sukupolvilta toisille.

Deadlinet ovat kyllä mukavia. Ne antavat useimmiten sopivasti potkua ideoiden kehittelyyn – varsinkin silloin, kun luulee deadlinen olevan parin kolmen kuukauden päässä ja sitten valkeneekin, että se on juuri nyt. Näin kävi minulle tämän hankkeen kanssa oman teosideani esittelyn suhteen.

Monesti lamppu syttyy liikkeellä ollessa. Niinpä lähdin koiran kanssa lenkille kotipihasta alkaviin Ounasjoen rantametsiin, pitkospuille ja kukkaan puhkeaville rantaniityille.

20160530_183120

Monenlaista olin kevään mittaan pohtinut, olin suunnitellut tekeväni taustatyötä, ajatellut valmistella ideaani hartaasti ja huolella. Nyt se oli kuitenkin vain päätettävä. Ja niin minä päätin veistää sata puulusikkaa nuotiolla kesän ja syksyn aikana. Pari lusikkaa olen tehnyt aikoinaan itselle ja paria innostunutta ryhmää olen opastanut hommassa nuotion äärellä.

Aihioksi kelpaa lähes mikä vain kapula – toki sopivasti kuivunut koivuklapi on mainio – ja sitten vain veistämään. Pieni terävä kirves on tehokas alussa, sitten voi siirtyä puukkoon. Ehkä hauskinta hommassa on ollut kuitenkin lusikan pesän muotoilu polttamalla hehkuvan hiilen avulla. Pesän kohdalla pidellään jollain konstilla peukalon pään kokoista hehkuvaa hiilen palaa, puhallellaan siihen ja vaihdetaan aina uusi hiili edellisen hiipuessa. Lusikkaa voi muotoilla ja viimeistellä jokainen omaan makuunsa sopivasti.

Tässä ehkä viisitoista vuotta sitten tekemäni lusikka, joka on ollut mukana monella reissulla:

Lusikkapari

Lusikan litteää vartta on tullut käytettyä myös ainakin paistolastana.

Yksin en aio sataa lusikkaa veistää. Kuka lähtee lusikkaretkelle? Tarjoan eväät ja kahvit. Laitan talteen joitakin mietteitä käsillä tekemisestä, nappaan muutaman kuvan. Lusikan saa (ehkä) takaisin projektin päätyttyä.

Vielä on vaikea sanoa, minkälainen installaatio lusikoista syntyy. Mielikuvissani siinä on sata hyvin yksilöllisen ja persoonallisen kaunista käsin tehtyä puista esinettä. Joukossa saa olla rouhean kömpelöitä  siinä missä huolellisesti viimeisteltyjäkin versioita. Lusikan pesästä voi hioa noen pois tai jättää hiomatta. Ne hiilenmustat ja ruskeat pesät on kyllä hauskan näköisiä vaalean puun rinnalla. Lusikoiden yhteyteen tulee tavalla tai toisella nuotiolla kerrottuja mietteitä käsillä tekemisen kokemuksista ja merkityksistä.

Jos muutaman tunnin lusikkaretki Rovaniemen seudulla kiinnostaa, ota ihmeessä yhteyttä! Viestin voit laittaa vaikka tämän alla olevan lomakkeen kautta, se ei tule julkiseksi. Normaali ”kommenttinappi” löytyy alempaa.

Advertisements

5 comments

  1. Päivitysilmoitus: Puhallellaan vaan | rakotuli
  2. Päivitysilmoitus: Lusikkametsä | rakotuli

Jätä kommentti, kiitos!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s